• Deego ja Rodeo

Hampaat on!


Kuvabisnes on outo kenttä. Kuvaa tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta samalla sitä halutaan halvemmalla kuin ikinä. Valtava määrä yrityksistä ja ihan virastoista ministeriöihin lankeaakin halvan tai ilmaisen kuvan ansaan. Usein tietämättään.


"Olemme eettinen toimija. Haluamme edistää suomalaista yrittäjyyttä ja hyvinvointia.

Ostamme kuitenkin viiden euron kuvan ulkomailta mieluummin kuin maksaisimme siitä vähän enemmän suomalaiselle kuvaajalle. Tiedostamme, että tästä ostosta suomalaisen hyvinvoinnin tukemiseen kanavoituu nolla euroa. Joissain projekteissa olemme käyttäneet suomalaista kuvaajaa, mutta emme halua maksaa kunnon korvausta vaan olemme joko maksaneet kokeneelle ammattilaiselle esimerkiksi 250 € korvauksen koko päivän keikasta (kuvien käsittely kuuluu tietenkin hintaan). Toisaalta olemme joskus käyttäneet sukulaisserkkutyttöäpoikaaharrastelijatuttua tai esimerkiksi opiskelijaa kuvaamaan. Eräs tällainen projekti tuotti meille todella halvalla brändikuvat!"


"Olemme rehellinen ja suoraselkäinen organisaatio. Me emme varasta emmekä käytä sopimuksia väärin.

Olemme tilanneet eräältä ulkomaiselta kuvapankilta lisenssin, joka oikeuttaa vain yhden ihmisen käyttämään kuva-arkistoa kyseiseen hintaan. Meistä on silti ihan OK lainata tunnuksia muille, jos esimerkiksi ko. henkilö on vessatauolla tai ei muusta syystä pääse tai ehdi valkkaamaan kuvia. Olemme myös joskus ostaneet projektikohtaisia kuvapaketteja, mutta eihän se nyt voi olla kovinkaan väärin käyttää ko. kuvia useampaan kuin yhteen projektiin. Eihän se voi tarkoittaa, että kuvaa voisi käyttää vain kerran? Eihän siinä olisi mitään järkeä?! Koko tiimin oikeuttava paketti olisi kk-hinnoittelultaan niin kalliskin."


"Ilmaisista kuvapankeista löytyy ihan hyviä kuvia. Niistä näkee helposti kuitenkin, mitkä niiden käyttöoikeudet on.

Usein ne ovat jopa laajempia kuin ostopankeissa! Miksi siis ostaa muualta?"


Niin.


Hyvin harva oikeasti käsittää, että ottaessa kuvan ilmaisesta kuvapankista käyttöönsä astelee valtavaan vaaraan joutua isoon oikeudelliseen vastuuseen tekijänoikeuksien loukkaamisesta. Jos kuvassa on ylipäätään mitään tunnistettavaa, varsinkin ihmisiä, olisi kuvan takana oltava laajat sopimukset takaamassa loppukäyttäjälle mielenrauhan oikeudesta kuvan käyttöön. By a show of hands only: kuinka moni luulee ilmaisten kuvapankkien varmistavan, että kaikenmaailman harrastajien väitteet oikeuksista kuvaan ovat olemassa? Kuvaajakin voi väittää, että lupa on, mutta malli voi ollakin toista mieltä.


Oikeat kuvapankit varmistavat nämä asiat. Aina. Ilmainen kuva voikin olla todella, todella kallis.

Puhuessani oikeista kuvapankeista, puhun niistä paikoista, joissa raha vaihtaa omistajaa. Joissa kuvien myyminen on liiketoimintaa. Tälläkin hetkellä suomalaiset ministeriöt, virastot ja muut yritykset imevät ulkomailta kuvaa vain siitä syystä, että saavat sitä halvalla. Samaan aikaan kuin varsinkin viralliset organisaatiot puhuvat yhtäällä suomalaisen työn ja arvostuksen puolesta, he eivät tue suomalaista yritystoimintaa vaan itseasiassa tukevat riistobisnestä. Meillä voi olla ihminen, joka haluaa pelastaa delfiinit, ostaa vain reilun kaupan kahvia, välttää ostamasta ruotsalaisten "riistoketjujen" vaatteita lapsilleen ja itselleenkin ja ostaa joululahjaksi vuohen afrikkalaiseen kylään. Mutta kuvaostoksille hän painelee interveebin ihmeellisen maailman kautta suoraan kuvariiston sydämeen.


Tai voimme kuvitella organisaation, jonka arvoissa helistään rehellisyyttä, totuudenmukaisuutta ja kaikkea muuta kaunista, mutta joka kattojärjestönä jakaa sumeilematta jostakin ulkomailta ostamaansa yhden istuimen lisenssiä läpi koko organisaation alaorganisaatioille asti. Tämä on laitonta. Ja tarpeetonta. Meiltä kuvia saisi laajemmin oikeuksin ja edullisemmin.

Jokainen voi pohtia kuinka "monta rahaa" ilmaisesta tai muutaman euron kuvasta voi mennä kuvaajalle. Shutteri vetää järjetöntä tulosta, josta hyötyvät ulkomaisen pörssiyhtiön ulkomaiset omistajat. Kuvaajille tästä ei valu juuri mitään. Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin siitä ei mene euroakaan.

Ala on ollut hampaaton.

Siitä ei voi syyttää ketään. Kukaan ei ole nostanut kissaa pöydälle. Meiltä on alettu kysymään, että "olettehan te varmasti eettinen toimija. Me emme halua ostaa epäeettisiä kuvia." Se on hyvä. Ja me olemme.


Mutta edelleen häkellyttävän moni - jopa suomalaista yrittäjyyttä tukemaan perustetut järjestöt - sivuuttavat suomalaiset yrittäjät, ja kuvittavat ulkomaisin kuvin. Voin vain kuvitella syitä miksi.


Minulla on tälläkin hetkellä nenän edessä yli 76 000 syytä miksi EI. Kutsu minut teille kertomaan niistä. (riina@rodeo.fi)


p.s. Alun lainaukset ovat fiktiivisiä, mutta eivät tuulesta temmattuja.

© 2018 DEEGO