© 2018 DEEGO

  • Riina Law

Kuvittamisen pyhä kolmio


Jos ammattivalokuvaajalta kysytään, kukaan ei voi kuvittaa persoonallisesti kuvapankkikuvin. En ole välttämättä koskaan oikein päässyt syvälle tuon ajatustavan ymmärtämisessä, mutta tässä on yksi yhteinen tekijä myös seuraavan asian kanssa: kun yritys tilaa kuvaajan paikalle ja säästää väärässä paikassa, he laittavat kuvaajan miettimään kuviinsa sisältöä. Se on virhe, sillä kuvaajalla ei useinkaan ole koulutusta tähän. Hän osaa valokuvaamisen, mutta hän ei ole brändiviestinnän osaaja - eikä tarvitsekaan olla. Valokuvaus itsessään on jo laaja tekninen ja haastava kenttä, mikä hallita.

Älä revi kaikkea yhdestä korista.

Kun tämä aika nyt suosii vinkkilistoja, lataan hyvin yksinkertaisen listan kuvittamisen vinkeistä tähän.


Kuvittamisessa, kuten monessa muussakin, vallitsee yksinkertainen kolmio:

on kuvia, joita voi ostaa kuvapankista, on kuvia, joita voi ottaa itse ja on kuvia, joita varten kannattaa palkata joku ammattilainen. Ilmaisia kuvapankkeja ei kannata käyttää eikä liioin ostaa kuvia ulkomaisista kuvapankeista. Syy tähän selviää täältä.


Kuvapankit

Kuvapankkeja löytyy Suomestakin, ja kuvapankkikuvat kannattaa ostaa suomalaisesta kuvapankista. Rodeo on erikoistunut ihmiskuvaan, mutta yli 27 miljoonan kuvan joukosta löytyy paljon muutakin. Rodeon porukka etsii kuvia ilmaiseksi käyttöön, kun vaan pyydätte apua.

Muitakin suomalaisia kuvapankkeja löytyy.


Kuvapankkikuvaa ei tarvitse käyttää sellaisenaan - niitä voi ja kannattaakin käsitellä, yhdistellä, cropata jne. saadakseen itselleen sopivaa lähestymiskulmaa. Kannattaa miettiä yllättäviäkin kuva-aiheita, ei pitäytyä vain ilmeisessä. Ja aina ja iankaikkisesti: kannattaa käyttää suomalaista kuvaa. Kulttuurikonteksi välittyy kuvan ulkopuolelle, ja ulkomainen kuvapankkikuva ei ole uskottavaa.


Kuvapankit eivät koskaan tule katoamaan, sillä aina tullaan tarvitsemaan talvikuvaa kesällä jne. Oma kuvapankki on yksi ratkaisu, mutta läheskään aina siitä ei saada riittävän laadukasta ja vaihtelevaa, eikä kaikkea kuvaa itse tarvitsekaan omistaa. Brändikuvien tai esim. verkkosivuston herokuvien ottaminen kuvapankista on mielestäni heikompi valinta kuin niiden kuvauttaminen.


Omatuotanto

Jokainen organisaatio voi ottaa myös itse kuvia. En koskaan suosittele itse otetun kuvan laittamista ammattilaisten ottamien kuvien rinnalle esimerkiksi sidosryhmäjulkaisuihin, vuosikertomuksiin, esitteisiin tms. "merkkijulkaisuihin". Ethän sinä mene itse koputtelemaan kolariruttuja autosta piiloon, korjaamaan lohjennutta hammasta tai - useimmissa tapauksissa - leikkaamaan omaa tukkaasikaan. Itse tuotettu kuva on erinomaista mm. someviestinnässä, jossa se kulutetaan pienemmiltä ruuduilta ja istuu hyvin kulttuuriin.


Ammattilainen apuun

Liian usein näkee sitä, että valokuvaajia pyydetään tekemään kuvaussuunnitelmia. Hyvin, hyvin moni toimii näin. Se on minusta vähän samaan kaivoon haksahtamista kuin omatuotannon tunkemisessa ammattigraafikon hienosti taittamaan työhön. Valokuvaajan tulisi saada keskityttyä itse kuvaamiseen. Toisaalta, valokuvaajalla EI ole tarvittavaa osaamista brändin viestinnälliseen kokonaisvaltaiseen haltuunottoon. Valokuvaaja ei pysty haastamaan brändiä kehittymään niin, että strateginen kokonaisote ulottuu läpi koko brändin. Näin tehty suunnitelma ehdottelee erilaisia kuvia, mutta siihen se sitten jääkin. Kuvastrategiassa ja kuvaussuunnitelmassa täytyy olla syvempi ote brändiin.


Tätä näkemystä voi kokolailla soveltaa myös videosisällön tuotantoon.